Skräppäämisestä

Vuosi sitten muutettiin tänne. Kun kuulin ekan kerran scrapbook-harrastuksesta, ajattelin että no kylläpä joillakin on aikaa ja rahaa tuhrata askarteluun. No, kummasti sitä vuodessa ajatusmaailma muuttuu. Aloitin nimittäin minäkin moisen harrastuksen, teen meidän jenkkivuosista leikekirjan. Olen ostanut paperia, kartonkia, kansioita, kuviosaksia, kuvioreiittäjiä, kyniä, tarroja, laukkua ja niin edelleen... Aivan koukussa siis! Kerran viikossa se on sitten minun omaa aikaani kun kannan sen koko skräppäystarvikeläjäni jonkun kotiin jossa sitten skräppäämme yhdessä koko illan. Sosiaalista ja mukavaa hommaa! Eipä olis rouvasta ensi näkemältä uskonut. Kaipa meissä jokaisessa asuu pieni skräppääjä.